Hesekielin kirjassa on monia profetioita siitä miten Jerusalem ja sen temppeli tuhoutuvat, koska Israel ja Juuda ovat rikkoneet Jumalan liiton. Hesekiel kuvaa Jumalan poistumisen temppelistä ennen sen tuhoutumista vuonna 586 eKr., mutta hän myös lupaa kirkkaan tulevaisuuden Israelille: uusi temppeli tulisi nousemaan ja Jumalan paluu kansansa keskuuteen tulisi vielä kerran tapahtumaan ja Daavid-kuningas tulisi toimimaan kansan paimenena. Hesekiel esitti sanomansa muille pakkosiirretyille Babyloniassa 22 vuoden aikana alkaen vuodesta 593 (1:2) vuoteen 571 eKr (29:17). Kaikki profetiat yhtä lukuunottamatta ovat kronologisessa järjestyksessä.

Näin Hesekielin kirja voitaisiin tiivistää ns. pähkinän kuoressa. Tarkoitukseni on kuitenkin kirjoittaa kirjasta useampi teksti, joiden avulla teoksesta innostunut lukija pääsee paremmin kiinni tähän toiseksi pisimpään Raamatusta löytyvään profeettakirjaan. [1] Tässä ensimmäisessä tekstissä esittelen lyhyesti kirjan historiallisen tilanteen ja kirjan rakenteen. Historiallinen katsaus on pakko tehdä, jotta kirjan sisällöstä tulee ymmärrettävä. Jos me emme tiedä missä ajassa profeetta elää ja keille hän puhuu, me emme ymmärrä hänen viestiään. Onneksi profeetta-kirjat antavat yleensä riittävästi historiallista informaatiota heti kirjojensa aloitusjakeissa. Katsomme siis Hesekielin kirjan kolmea ensimmäistä jaetta.

Kirjan aloitus (1:1-3)

”Oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä, ja minä olin pakkosiirtolaisten keskuudessa Kebarjoen varrella. Silloin taivaat aukenivat, ja minä näin näkyjä, jotka Jumala oli lähettänyt. Oli kuukauden viides päivä, kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viides vuosi. Silloin tuli Herran sana Hesekielille, papille, Busin pojalle, Kaldean maassa Kebarjoen varrella. Siellä häneen tarttui Herran käsi.” (Hes. 1:1-3, 1992-käännös)

Jakeen 1 maininta kolmannestakymmenestä vuodesta on viittaus Hesekielin ikään. Hyvänä muistisääntönä Hesekielin kirjan alulle toimii siis tarttuva laulu ”Mä oon kolmekymppinen!” . [2] Sen lisäksi, että Hesekiel, jonka nimi tarkoittaa ”Jahve vahvistaa” tai ”Vahvistakoon Jahve häntä”, oli nuori, jakeen 3 mukaan hän oli myös pappissukua. Koska papit aloittivat toimintansa nimenomaan 30-vuotiaana (ks. 4. Moos. 4:3, 30), tämä on se vuosi, kun Hesekielin olisi pitänyt aloittaa työnsä pappina. Tämä ei kuitenkaan onnistu, koska hän on pakkosiirtolaisuudessa, kaukana kotoa! Lapsuuden haaveet eivät tässä tapauksessa toteutuneet. Jerusalemin temppelissä palvelemisen sijaan hän joutui pakanalliselle maaperälle epäjumalanpalvojien keskuuteen. Pappeuden sijaan Jumala päättää kutsua Hesekielin profeetaksi ja tämä tapahtuu, kun hän näkee valtavan näyn, josta luvut 1-3 kertovat tarkemmin. Sijainnikseen Hesekiel mainitsee Kebarjoen Kaldean eli Babylonian maassa. Kartta osoittaa mistä on kysymys.

Mutta mitä Hesekiel tekee Babyloniassa..? Vastaus löytyy myös näiden kolmen aloitusjakeen sisällöstä. Jakeen 2 maininta sijoittaa meidät tarkasti historiaan, koska se mainitsee Juudan kuningas Jojakinin ja hänen pakkosiirtolaisuutensa viidennen vuoden. Lukija, joka ei ole esimerkiksi lukenut Kuningasten kirjoja tai tutustunut aiheeseen lukemalle muita profeettoja, joutuu ensin nähdä hieman vaivaa päästäkseen kiinni meneillään olevaan tilanteeseen. Asiaan voi perehtyä tarkemmin lukemalla aiemman tekstini Jeremian kirjan osa 1. Lyhyesti sanottuna Assyria oli tuhoutunut vuonna 612 eKr. ja Babyloniasta oli tullut uusi suurvalta. Kun Babylonia voitti Egyptin Karkemiksen taistelussa 605 eKr., Juuda joutui Babylonian alaisuuteen. Jojakinin isä Jojakim ei kuunnellut Jeremian neuvoja ja nousee kapinaan Nebukadnessaria vastaan. Seuraus oli välitön ja hirvittävä: Babylonia vei Jojakinin ja ison osan kansan kermaa pakkosiirtolaisuuteen 15.3.597 eKr. Yksi heistä oli 25-vuotias pappi Hesekiel. Voit lukea tästä 2. Kun. 24:8-17.

Viides vuosi ja neljännen kuun viides päivä on nykykalenteriin suhteutettuna 31.7.593 eKr. Näin ollen Hesekiel oli syntynyt noin viisi vuotta sen jälkeen, kun Jeremia sai kutsun profeetaksi (vuona 627 eKr.) Tämä on ensimmäinen niistä monista tarkoista päivämääristä, joita Hesekiel kirjassaan antaa. Muut annetut päivämäärät nykykalenteriin suhteutettuna esiintyvät jakeissa 8:1 (17.9.592); 20:1 (14.8.591); 24:1 (15.1.288/7); 26:1 (huhtikuu 587/6); 29:1 (7.1.587); 29:17 (26.4.571); 30:20 (29.4.587); 31:1 (21.6.587); 32:1 (3.3.585); 32:17 (huhtikuu 586/5); 33:21 (8.1.585); 40:1 (28.4.573). Kaikki päivämäärät on laskettu kuningas Jojakinista alkaneesta pakkosiirtolaisuudesta (1:2) eli Juudan viimeinen, ja edelleen Jerusalemissa istuva kuningas Sidkia, ei saa isoa roolia Hesekielin ajattelussa. [3] Muihin profeettoihin verrattuna Hesekielin tarkat päivämäärät ovat miltei ainutlaatuisia. [4]

Miksi nämä päivämäärät ovat tärkeitä? Nämä tiedot auttavat meitä merkittävällä tavalla. Ensinnäkin me tiedämme Hesekielin toimineen profeettana nimenomaan pakkosiirtolaisten keskuudessa Babyloniassa. Jeremian tehtävä oli tuoda sanomansa Juudan asukkaille, Hesekielin tehtävä oli toimia pakkosiirrettyjen keskuudessa Babyloniassa. Toiseksi, koska hän saa kutsun profeetaksi vuonna 593 eKr., Jerusalemin temppeli on tässä vaiheessa vielä pystyssä, eikä Jerusalemia ole vielä tuhottu. Tämä tulisi kuitenkin tapahtumaan kuuden vuoden kuluttua, 587/6 eKr. Jerusalemin temppelin olemassaolo, sen piiritys ja tuho on niin iso asia, että se näkyy selkeästi jopa Hesekielin kirjan rakenteessa ja ja profeetan sanomien sisällössä. Vielä siis muutama sana kirjan rakenteesta.

Kirjan rakenne

Hesekielin kirjan rakenne on onneksi erittäin simppeli. Se voidaan jakaa käytännössä kolmeen osaan: (1) sanomat ennen Jerusalemin piiritystä ja tuhoa, (2) sanomat piirityksen aikana ja (3) sanomat piirityksen ja tuhon jälkeen. Näin ollen:

  • Ennen Jerusalemin tuhoa (Luvut 1-24): Viisi (päivättyä) sanomaa ennen Jerusalemin piiritystä.  Sanomien ytimessä on tämä viesti: Juuda ei voi olla niin itsevarma, vaan sen tulee herätä unestaan, koska tuomio tulee ja Jerusalem tulisi tuhoutumaan. Yksi Hesekielin vaikeimpia tehtäviä olikin vakuuttaa kansa siitä, että Jerusalem ja sen temppeli tultaisiin todella tuhoutumaan. (Hyvää taustaa tähän teemaan tarjoaa tekstini Jeremian sanomasta suhteessa temppeliin. Temppeliä vastaan hyökkääminen oli äärimmäisen vaarallista.)
  • Jerusalemin piirityksen aikana (Luvut 25-32): Sanomien ydin: tuomio Israelia ympäröiville kansoille.
  • Jerusalemin tuhon jälkeen (Luvut 33-48): Nämä sanomat kattaa 16 vuoden ajanjakson Jerusalemin kukistumisen jälkeen. Sanomien ydin keskittyy toivoon, koska tuomio on nyt takana. 

Pelkästään tämän kolmiosaisen rakenteen hahmottaminen auttaa lukijaa tajuamaan kirjan sisältöä. Seuraavassa tekstissä käymme läpi Hesekielin näkyä. Kun Jumala ilmestyy, tulevalle profeetalle ei jäisi ainoatakaan kysymysmerkkiä siitä kuka hänet on kutsunut. [5]

Viitteet

  1. Hesekielin kirja on 39 407 sanallaan toiseksi pisin profeettakirja heti Jeremian kirjan jälkeen, jossa on 42 659 sanaa. Näin James E. Smith, The Major Prophets (Joplin: College Press Publishing Company, 2007 [1992], 353.
  2. Tämä tulkinta palautuu ainakin jo Origenekseen. Muitakin tulkintoja on annettu, kuten se, että 30 vuotta on kulunut lain kirjan löytymisestä vuonna 622 eKr. Käsissäni olleet kommentaarit ovat kuitenkin antamastani tulkinnasta yksimielisiä. Ks. mm. Christopher J. H. Wright, The Message of Ezekiel. The Bible Speaks Today -sarja (Nottingham: IVP: 2001), 43. 
  3. Näistä päivämääristä ks. esim. Tremper Longmann III & Raymond B. Dillard, An Introduction to the Old Testament. 2nd edition (Grand Rapids: Zondervan, 2006), 357 ja Daniel Block, The Book of Ezekiel. Chapters 1-24. NICOT (Grand Rapids: Eerdmans, 1997), 28-29. Tutkijat kykenevät laskemaan päivämäärät/vuodet kohtuullisen tarkasti mm. siksi, että monista tapahtumista on jäänyt jälkiä myös muihin antiikin ajan lähteisiin ja joskus teksteissä viitataan tiettyihin astronomisiin havaintoihin, jotka on voitu ajoittaa myöhemmän tieteellisen teknologian avulla.
  4. Esimerkiksi Jeremia kertoo profetian ajankohdan monesti (vain) vuoden tarkkuudella (25:1; 26:1; 27:1; 32:1; 36:1; 45:1) ja joskus kuukauden tarkkuudella (28:1; 36:9; 41:1), mutta ei kuitenkaan koskaan päivän tarkuudella. Ainoastaan Sakarjan (1:7; 7:1) ja Haggain (1:1, 15a, 15b; 2:10, 20) kirjasta voi löytää samanlaisia esimerkkejä päiväkohtaisesta talletuksesta, mutta tässäkin tapauksessa he ovat nähtävästi saaneet vaikutteita Hesekieliltä. (Block, 26-27.)
  5. Lyhyesti kuvaamaani Hesekielin kirjan historialliseen tilanteeseen voi tutustua tarkemmin mistä tahansa kolmesta mainitsemastani teoksesta.

Janne Saarela

Janne Saarela on Vammalan helluntaiseurakunnan uusi seurakuntapastori. Koulutukseltaan hän on teologi: B.A. in Theology and Ministry (Iso Kirja / University of Wales) 2013; M.A. in Theological Studies (Regent College, Canada), 2019.

Vastaa