Vuosia sitten erään kerran autosta lähtiessäni minulla oli syli täynnä tavaraa. Kun kävelin autolta kuulin ikkunoiden aukeavan takanani. Pudistelin päätäni ja ajattelin, että Fiatin sähköt sekoilevat kylmästä tai jotain, talvi kun oli. Palasin autolle, laitoin avaimet virtaan, jotta sähköikkunat toimisivat ja nostin ikkunat, sitten laitoin auton taas lukkoon ja jatkoin tavaroineni matkaa sisälle.…
Uskon harhaa/Juhani Karvinen Ihmisellä on riivauksen omainen tarve olla oikeassa. Harha pahenee, kun uskotaan sen olevan tosi, minkä itse uskoo todeksi. Tästä seuraa loputtomia kiistoja niin sanotuista lopullisista totuuksista. Tämä kaikki on suurta harhaa. Olevainen ei muutu olemattomaksi tai olevaksi sen perusteella uskotaanko siihen vai ei. Ihminen on tehty niin, että hän…
35 tuli mittariin. Iso luku. Vaikka se ei ole edes pyöreä luku, huomasin jotain: mieleeni hiipi jostain ajatus, että puolivälipiste on saavutettu. En silti oikeasti usko, että tästä eteenpäin mennään jyrkkää, liukasta alamäkeä kohti sitä ainoaa asiaa, joka (verojen maksamisen ohella) on kuulemma elämässä varmaa. Päinvastoin, monella tavalla tuntuu, että elämä on vasta…
Jälleen viime sunnuntaina, kuten koko alkuvuoden aikana, olemme siunanneet järjestelmällisesti eri seurakunnan työmuodoissa toimivia vuorollaan, ja aiomme jatkaa sitä, kunnes kaikki ovat tulleet siunatuiksi. Lopulta siis ihan jokainen, eikä ainoastaan erityisesti eri työmuodoissa toimijat. Miksi näin siunaamme toinen toisemme? Ymmärrän sen niin, että kun siunaamme toista, osoitamme, muun muassa, ensinnäkin arvostavamme häntä, ja…