Uusia odotuksia ja toiveita, niitä meillä kaikilla on tätä alkanutta vuotta 2016 kohtaan. Odotamme, että tämä vuosi toisi eteemme näitä toivomiamme, tai odottamiamme asioita. Jospa tänä vuonna tapahtuisi se, että… Elämä yllättää usein, toisinaan odottamaamme (joskus pelkäämäämme) suuntaan, eikä kukaan meistä tiedä mitä huominen tuo tullessaan, lopputalvesta, keväästä tai kesästä puhumattakaan.

1.1. haluamme usein aloittaa asioita tyhjältä pöydältä, lupasitko sinä itsellesi jotakin, että tänä vuonna parannat elämääsi siinä tai tässä asiassa? Että tänä vuonna se tai tämä asia menee paremmin kuin viime vuonna! Jaakob kirjoittaa kirjeessään meille lupaajille ”Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa” – te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu — sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: ”Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon”.

On hyvä, että aika ajoin tekee inventaariota elämästään, vuodenvaihde ei ole lainkaan huonompi kohta, ja jos on jotain poispantavaa, niin silloin se on syytä purkaa. Totesin itse ihan konkreettisesti kotiamme remontoidessa menneen vuoden lopulla (vähän kesken se on edelleen, toimituksista johtuen, ei siis mennytkään niin, kuin olimme ennalta suunnitelleet – elämä yllätti), että jotta voi rakentaa uutta, on pakko purkaa vanhaa pois. Ei kaikkea kuitenkaan ole useasti tarve purkaa, perustat voi, ja pitääkin, jättää silloin, kun ne ovat kunnossa.

Purkaminen tekee monesti kipeää, vanhat naulat narisevat pahasti, vaikka eivät olisi edes ruosteessa, kun ovat paikoilleen vuosien saatossa juuttuneet. Elämänkin naulat narisevat kun niitä väännetään pois. Purkaminen on myös pölyistä hommaa, senkin totesin, mutta on ne elämänkin ylimääräiset pölyt jossakin vaiheessa syytä siivota.

Paavali kirjoitti korintin seurakunnalle että: ” olen taitavan rakentajan tavoin laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa. Mutta kukin katsokoon, miten rakentaa. Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. Rakennetaanpa tälle perustukselle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, aikanaan tulee ilmi, mitä kukin on saanut aikaan. Tuomiopäivä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä, ja tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Se, jonka rakennus kestää, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi.”

On siis ihan oikein tehdä arviota omista rakennusmateriaaleistaan ja purkaa turhaa vanhaa pois, jotta voi sitten rakentaa toisenlaisista, kestävämmistä, materiaaleista. Yksi asia on kuitenkin erittäin tärkeää huomioida – katsotaan eteenpäin, eikä jäädä miettimään kuinka huonoja jotkut vanhat materiaalimme olivat. Meillä eräs henkilö käydessään uudelleen sanoi että: ”olet näköjään siivonnut jo kaikki purkujätteet ja romut pois autokatoksestakin”, jossa ne olivat välivarastossa jonkin aikaa. Ei ole elämässäkään syytä väärällä tavalla katsoa taaksepäin, niihin purettuihin asioihin, vaan eteenpäin.

Et saa takaisin sitä hetkeä kun aloit lukea tätä kirjoitustani muutama minuutti sitten, ja kuten alussa sanoin, et tiedä huomisesta, kuten ei kukaan meistä, mutta saamme elää uskossa luottaen, että se tulee. Sen vuoksi voimme toimia niin, että suunnittelemme, rakennamme ja toimimme sen mukaisesti, että huominen tulee – eli katsomme eteenpäin siihen, mitä voimme olemassa olevalle perustukselle rakentaa, nyt toisista materiaaleista kuin ehkä ennen.

Filippiläisille Paavali kirjoitti: ” varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka”. Hän teki myös suunnitelmia tulevaisuutta koskien kirjoittaessaan heille myös että: ” Herraan luottaen uskon, että pääsen itsekin pian tulemaan luoksenne.” Meillä on samoin lupa luottaen uskoa että…

Teologi Reinhold Niebuhrin nimiin on laitettu seuraava rukous, ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan”. (God grant me the serenity to accept the things I cannot change; courage to change the things I can; and wisdom to know the difference.) Hyvä rukous tällekin vuodelle

Siunattua vuotta 2016!

Vastaa